vaihdoimme uuden vuoden alun kuulumisia ja muistelimme menneitä. Yritimme katsoa vuoden 2012 runopiiristä tehtyä DVDtä mutta se ei toiminut kuin vähän alusta :( salaisuudeksi on jäänyt loppuosa kaikilta...
Kuuntelimme Carita Mattilan laulamana ensin Schubertia ja Brahmsia, sitten Sibeliusta ja jaoimme tunnelmia joita musiikki herätti. Tehtävänä kirjoittaa teksti niiden innoittamana.
Teimme synonyymiharjoituksia. Uskomatonta miten monta sanaa voikaan löytyä yhtä sanaa tarkoittamaan.
Esim: kävellä- sanan erilaisia synonyymeja ja siihen rinnastettavia sanoja: kulkea, juosta, askeltaa, edetä, käydä, astella, tepastella, taapertaa, tallustaa, tepsutella, tipsuttaa, laahustaa, kiiruhtaa, hiipiä, lyllertää, koheltaa, kiiruhtaa, kulkea apostolinkyydillä jne.
YHTEISRUNO jota jokainen alkaa muokata omanlaisekseen.
Talvi
Pakkanen paukkuu nurkissa
timantit hangilla kiimmeltää
Kuuraisia puita ulkona nään
ne kutsuvat minua hiihtämään
sukset vain suihkivat
latu taakse jää
Maisemat uudet aukeaa
ja kohta on kevät sää
Luettuja runoja syksyn varrelta:
Lakastuvat lehdet
Tuuli puissa havisee
lehdet maahan varisee
syksyillat pimenee
valon tarve enenee
Syysillalla kynttilät palaa
ympärilleen valoa valaa
metsä kutsuu vaeltamaan
marjastamaan, sienestämään
Talven varoiksi keräämään
syksyinen metsä houkuttaa
antimillaan meitä koukuttaa
ja kutsuu meitä vaeltamaan
nauttimaan syksyn väreistä
ruskan loistosta, pihlajanmarjoista.
Mukava muistaa talvella
syksyn runsautta todella
kun viima nurkissa vinkuu
kesää ja syksyä mieli hinkuu.
Kaikki tulee aikanaan
on hyvä kun on mitä odottaa
Kerttu Ronkainen
Orava ja kissa
Orava se oksallansa
hyppii ihan lystikseen
eipä paljon jalka paina
tutkimaan jo ruokapaikan
tuulispäänä ennättää
lintulaudan parhaat palat
pähkinät ja leivänmurut
pikku masuun häviää
Viuhahtaa vain pörröhäntä
puusta puuhun hypähtää.
Kissamirri viekas katti
katseleepi harmissaan
taituruutta kurren pienen
kun ei pääse kilpasille
voimiansa koittamaan
Kurre nauraa makeasti
eipä riitä kissan taidot
puusta puuhun hypähtää
Häpeissänsä kisumiiri
rapun syrjään piiloutuu
eihän tuota kukaan kestä
miettii kissa mielessään
Sirkka Huurreoksa
Odotusten nurja puoli
Odotettu kesän lämpö
mitä toitkaan tullessasi
Aurinko on polttava
väsyttää ja hiostaa,
paukamille puree paarmat,
itikan pistot kutiavat,
elämä on tukalaa.
Viileämpää tulla saisi
sehän eloa helpottaisi.
Tulihan se toivottu.
Syksy saapui sateineen,
pohjoisine tuulineen,
räntä ruutuun räiskytti,
ruohon, kukat jäädytti.
Kylmä luita kolottaa,
lihaksia jomottaa,
märkää on ja pimeää,
elämä on ikävää.
Kumpa tämä loppuisi,
kunnon talvi saapuisi.
Talvi tuli tapoineen,
pakkasine purkuineen,
lunta tulla tupruttaa,
kinoksia kohottaa,
varpaitakin paleltaa,
jäätyy aivan nenänpää.
Voi, voi, tätä elämää!
Kumpa kevät koittaisi,
lämmin aika voittaisi.
Helmi Latva
Kaunis keiju ja tumma perhonen
Kerran kesällä kaunis keiju kohtasi tumman perhosen
yhdessä he tanssivat yöt, leikkivät päivät
kaikki huolet heiltä mielestä jäivät.
Liplatti laineet, kukki maa,
elämä oli ihanaa!
kesä kului ja syksy saapui
maille rynni haamut hallan,
pimeän peikot otti vallan,
siihen loppui tanssin kauniin keijukaisen,
siihen päättyi lento tumman perhosen.
Yhden kesän se tarina kesti vain
ja päättyi aamuna syyskesän sunnuntain
Leena Rouvinen
Kuuntelimme Carita Mattilan laulamana ensin Schubertia ja Brahmsia, sitten Sibeliusta ja jaoimme tunnelmia joita musiikki herätti. Tehtävänä kirjoittaa teksti niiden innoittamana.
Teimme synonyymiharjoituksia. Uskomatonta miten monta sanaa voikaan löytyä yhtä sanaa tarkoittamaan.
Esim: kävellä- sanan erilaisia synonyymeja ja siihen rinnastettavia sanoja: kulkea, juosta, askeltaa, edetä, käydä, astella, tepastella, taapertaa, tallustaa, tepsutella, tipsuttaa, laahustaa, kiiruhtaa, hiipiä, lyllertää, koheltaa, kiiruhtaa, kulkea apostolinkyydillä jne.
YHTEISRUNO jota jokainen alkaa muokata omanlaisekseen.
Talvi
Pakkanen paukkuu nurkissa
timantit hangilla kiimmeltää
Kuuraisia puita ulkona nään
ne kutsuvat minua hiihtämään
sukset vain suihkivat
latu taakse jää
Maisemat uudet aukeaa
ja kohta on kevät sää
Luettuja runoja syksyn varrelta:
Lakastuvat lehdet
Tuuli puissa havisee
lehdet maahan varisee
syksyillat pimenee
valon tarve enenee
Syysillalla kynttilät palaa
ympärilleen valoa valaa
metsä kutsuu vaeltamaan
marjastamaan, sienestämään
Talven varoiksi keräämään
syksyinen metsä houkuttaa
antimillaan meitä koukuttaa
ja kutsuu meitä vaeltamaan
nauttimaan syksyn väreistä
ruskan loistosta, pihlajanmarjoista.
Mukava muistaa talvella
syksyn runsautta todella
kun viima nurkissa vinkuu
kesää ja syksyä mieli hinkuu.
Kaikki tulee aikanaan
on hyvä kun on mitä odottaa
Kerttu Ronkainen
Orava ja kissa
Orava se oksallansa
hyppii ihan lystikseen
eipä paljon jalka paina
tutkimaan jo ruokapaikan
tuulispäänä ennättää
lintulaudan parhaat palat
pähkinät ja leivänmurut
pikku masuun häviää
Viuhahtaa vain pörröhäntä
puusta puuhun hypähtää.
Kissamirri viekas katti
katseleepi harmissaan
taituruutta kurren pienen
kun ei pääse kilpasille
voimiansa koittamaan
Kurre nauraa makeasti
eipä riitä kissan taidot
puusta puuhun hypähtää
Häpeissänsä kisumiiri
rapun syrjään piiloutuu
eihän tuota kukaan kestä
miettii kissa mielessään
Sirkka Huurreoksa
Odotusten nurja puoli
Odotettu kesän lämpö
mitä toitkaan tullessasi
Aurinko on polttava
väsyttää ja hiostaa,
paukamille puree paarmat,
itikan pistot kutiavat,
elämä on tukalaa.
Viileämpää tulla saisi
sehän eloa helpottaisi.
Tulihan se toivottu.
Syksy saapui sateineen,
pohjoisine tuulineen,
räntä ruutuun räiskytti,
ruohon, kukat jäädytti.
Kylmä luita kolottaa,
lihaksia jomottaa,
märkää on ja pimeää,
elämä on ikävää.
Kumpa tämä loppuisi,
kunnon talvi saapuisi.
Talvi tuli tapoineen,
pakkasine purkuineen,
lunta tulla tupruttaa,
kinoksia kohottaa,
varpaitakin paleltaa,
jäätyy aivan nenänpää.
Voi, voi, tätä elämää!
Kumpa kevät koittaisi,
lämmin aika voittaisi.
Helmi Latva
Kaunis keiju ja tumma perhonen
Kerran kesällä kaunis keiju kohtasi tumman perhosen
yhdessä he tanssivat yöt, leikkivät päivät
kaikki huolet heiltä mielestä jäivät.
Liplatti laineet, kukki maa,
elämä oli ihanaa!
kesä kului ja syksy saapui
maille rynni haamut hallan,
pimeän peikot otti vallan,
siihen loppui tanssin kauniin keijukaisen,
siihen päättyi lento tumman perhosen.
Yhden kesän se tarina kesti vain
ja päättyi aamuna syyskesän sunnuntain
Leena Rouvinen
